Dementiahoito Suomessa: Faktat ja miten auttaa dementiaa sairastavia vanhuksia

Dementiahoito Suomessa: Faktat ja miten auttaa dementiaa sairastavia vanhuksia

Dementia on sairaus, joka vaikuttaa aivoihin ja johtaa muistin, ajattelun ja puhumisen heikkenemiseen. Se on etenevä sairaus, mikä tarkoittaa, että se pahenee ajan myötä. Dementiaa sairastavilla voi olla myös käyttäytymisongelmia, jotka tekevät hoidosta haastavaa. Dementiaa on erityyppisiä: Primaarisesti etenevä, sekundaarisesti etenevä ja varhain alkava. Jokaisella tyypillä on omat haasteensa ja tapansa hallita oireita. Olipa kyse sitten siitä, että autat iäkästä perheenjäsentäsi selviytymään tästä kauheasta sairaudesta tai yrität auttaa jotakuta, jolla voi olla riski sairastua siihen tulevaisuudessa, on tärkeää tietää siitä kaikki mahdollinen.

Mikä on dementia?

Dementia on sairaus, joka vaikuttaa aivoihin ja johtaa muistin, ajattelun ja puheen heikkenemiseen. Se on etenevä sairaus, mikä tarkoittaa, että se pahenee ajan myötä. Dementiaa on erityyppisiä: primaarisesti etenevä, sekundaarisesti etenevä ja varhain alkava. Jokaisella tyypillä on omat haasteensa ja tapansa hallita oireita.

Dementian syyt

Dementian syyt ovat monimutkaisia, eikä niitä täysin ymmärretä. Jotkut ihmiset perivät geenin, joka tekee heistä alttiimpia sairastumaan tietynlaiseen dementiaan. Jotkut johtuvat sairaudesta. Toiset taas ovat seurausta kroonisista sairauksista, kuten diabeteksesta tai korkeasta verenpaineesta. Alzheimerin tauti on yksi yleisimmistä dementian syistä, ja sen osuus kaikista tapauksista on 60-70 prosenttia. Kyseessä on rappeuttava sairaus, joka johtaa aivojen rakenteellisiin muutoksiin. Sen edetessä se häiritsee hermoimpulssien välittämistä aivoissa, mikä johtaa muistin menetykseen ja muihin kognitiivisiin häiriöihin.

Image Source: FreeImages‍

Dementian vaikutukset

Dementiaa sairastavilla on usein käytösongelmia. Näitä voivat olla aggressiivisuus, kiihtymys ja levottomuus. Nämä käytösoireet voivat aiheuttaa ahdistusta sekä sairastuneelle että hänen hoitajilleen. Muita dementian vaikutuksia voivat olla vaikeudet päivittäisissä toiminnoissa, kuten pukeutumisessa ja kylpyhuoneen käyttämisessä. Dementia voi myös aiheuttaa unihäiriöitä ja mielialan muutoksia, kuten masennusta. Nämä oireet voivat vaikeuttaa sairastuneen kotona asumista.

Dementiaa sairastavien auttaminen

Sinun tulisi yrittää ennakoida dementoituneen henkilön tarpeet ja tehdä hänen ympäristöstään mahdollisimman turvallinen ja mukava. Tämä on erityisen tärkeää, jos he asuvat kanssasi. Noudata näitä vinkkejä, jotta elämästä tulee parempaa sekä sinulle että dementoituneelle henkilölle. – Pidä aikataulut johdonmukaisina: Dementiapotilaat saattavat menettää ajantajunsa ja hämmentyä viikonpäivästä, vuodenajasta tai jopa vuodesta. Johdonmukaisuus voi auttaa ehkäisemään hämmennyksen tunteita. – Valmista ateriat säännöllisinä aikoina: Ateria-ajat voivat olla hyödyllisiä dementoituneille, koska ne antavat rakenteellisuuden tunteen. – Aseta selkeät kotisäännöt: Dementiapotilaat tarvitsevat usein enemmän rakennetta ja selkeitä sääntöjä kuin muut perheenjäsenet. Sääntöjen tulisi olla yksinkertaisia ja selkeitä. – Pysy rauhallisena auttaessasi: Jos olet liian stressaantunut, dementoitunut henkilö tuntee sen. Pysy mahdollisimman rauhallisena, vaikka sinulla olisi kiire. – Muistuta lempeästi: Dementiapotilaat unohtavat usein tehtävät, kuten lääkkeiden ottamisen, lääkärissä käynnin tai ajanvarauksen. Lempeät muistutukset voivat auttaa. – Rajoita häiriötekijöitä: Kovat äänet, kirkkaat valot ja tungos voivat lisätä stressiä. Yritä välttää näitä asioita mahdollisuuksien mukaan. – Pidä yhteyttä perheeseen ja ystäviin: Dementiaa sairastavat ihmiset menettävät usein yhteyden sosiaaliseen piiriinsä. Pidä yhteyttä perheeseen ja ystäviin ja yritä ottaa dementiaa sairastava henkilö mukaan suunnitelmiin.

Johtopäätökset

Dementia on kauhea sairaus, joka voi vaikuttaa keneen tahansa. On tärkeää tuntea dementian merkit ja auttaa ihmisiä selviytymään siitä, kun se on diagnosoitu. Noudata näitä vinkkejä, jotta voit auttaa dementiaa sairastavia ihmisiä elämään mahdollisimman mukavasti. Kun haluat auttaa dementiaa sairastavaa, muista, että jokainen ihminen on erilainen. Se, mikä toimii yhdelle ihmiselle, ei välttämättä toimi toiselle. Tästä syystä on tärkeää kiinnittää huomiota autettavaan henkilöön ja yrittää vastata hänen tarpeisiinsa.

Akuutti taloudellinen ahdinko ja mielenterveys

Syitä taloudellisen ahdingon syntyyn on monia – työttömyys, vakava sairaus, avioero, lapsen syntymä, lomautus… Taloudellinen ahdinko tarkoittaa pääasiassa sitä, että omat nykyiset tulot eivät riitä edes pakollisten kulujen kattamiseen.

Näitä kuluja ovat esimerkiksi vuokra, ruoka, lääkkeet ja lääkärinpalkkiot, vesimaksu, sähkölasku, puhelin ja auton kulut. Tässä artikkelissa kerromme lyhyesti, millä tavalla akuuttia taloudellista ahdinkoa on mahdollista helpottaa nopeasti.

Akuutti taloudellinen ahdinko nakertaa mielenterveyttä

Akuutti rahantarve syntyy nimensä mukaisesti lyhyessä ajassa, jolloin ihmisellä ei välttämättä ole oikeanlaisia resursseja sen torjumiseksi. Myös hyvätuloinen ihminen voi joutua taloudelliseen ahdinkoon, ja vaikka se olisi vain väliaikaista, rahahuolet voivat alkaa nakertaa omaa mielenterveyttä kohtalokkaalla tavalla.

Ensin saapuu unettomuus, sitten stressi muuttuu krooniseksi, sitten alkavat fyysiset oireet ja rahahuolten pitkittyessä ihminen voi vaipua masennukseen tai alkaa kärsiä ahdistuneisuushäiriöistä, paniikkikohtauksista tai muista vakavista seurauksista.

Akuutin taloudellisen ahdingon syntyä on vaikea ennustaa ja monet eivät osaa tai pysty varautumaan odottamattomiin rahavaikeuksiin esimerkiksi puskurirahaston avulla.

Yksin tehokas keino helpottaa akuuttia taloudellista ahdinkoa ja sen aiheuttamaa mielenterveyden heikentymistä, on hakea kertaluoton tapaista lainaa, jolla esimerkiksi kiireelliset laskut on mahdollista maksaa pois ennen kuin ne alkavat aiheuttaa muistutusmaksuja ja muita viivästyskuluja.

Vakuudeton kertaluotto voi auttaa helpottamaan väliaikaisesti taloudellista ahdinkoa, sillä sen hakuprosessi on helppo ja nopea – lainarahat voidaan maksaa tilille jopa saman vuorokauden aikana.

Lainarahan tulisi aina kattaa pakollisia menoja vain väliaikaisesti, joten kertaluoton yhteydessä on tärkeää, että taloudelliseen ahdinkoon pyritään löytämään myös pitkäaikaisempia ratkaisuja.

Koska kertaluoton tarkoituksena on nimenomaan helpottaa akuuttia taloudellista ahdinkoa väliaikaisesti, on tärkeää, että lainatarjouksia vertaillaan huolellisesti keskenään. Hätäisiä päätöksiä lainan suhteen tuleekin aina välttää, oli rahantarve sitten miten akuutti tahansa.

Lainojen huolellisen vertailun avulla on kuitenkin mahdollista selvittää jopa muutamassa minuutissa, mistä pankista voi saada kaikkein edullisimmalla korolla varustettua lainaa.

Mielenterveyshäiriöiden vaikutus rahankäyttöön

Yksilön rahankäyttö voi mielenterveyshäiriöön sairastumisen myötä vaikeutua merkittävällä tavalla. Monesti rahankäytöstä ei käydä riittävän avointa julkista keskustelua mielenterveyshäiriöistä kärsivien ihmisten kanssa, mutta toisaalta kyseessä on myös teema, jota käsitellään, tai ainakin tulisi käsitellä, erittäin usein terapeutin tai psykologin vastaanotolla.

Mielenterveyshäiriöt vaikuttavat rahankäyttöön

Se, millä tavalla käytämme aikuisuudessa rahaa, riippuu monista eri tekijöistä – seuraamme vanhempiemme jättämää esimerkkiä, mutta asennettamme rahaan muokkaavat myös yhteiskunnalliset, sosiaaliset ja terveydelliset tekijät. Näin ollen myös mielenterveyshäiriöstä kärsiminen voi alkaa vaikuttamaan omaan rahankäyttöön.

Tällä hetkellä noin joka viides suomalainen kärsii jostakin mielenterveyshäiriöstä. Sen lisäksi, että mielenterveyshäiriön hoitaminen tuottaa kuluja, omista raha-asioista huolehtiminen voi jäädä pahasti huomiotta.

Esimerkiksi vakavien masennusjaksojen aikana ihmisen henkinen tila voi olla niin huono, että aivoilla ei yksinkertaisesti riitä kapasiteettia raha-asioiden läpikäymiseen.

Toinen merkittävä mielenterveyshäiriö, jonka on huomattu vaikuttavan yksilön rahankäyttöön, on kaksisuuntainen mielialahäiriö, jonka mania-jaksona oireet voivat ilmetä muun muassa täysin holtittomana ja ajattelemattomana rahan tuhlaamisena.

Kyseessä on vakavuudeltaan merkittävä tilanne, sillä ihminen ei jätä laskujaan maksamatta tai tuhlaa koko omaisuuttaan sen vuoksia, ettei osaisi käyttää rahaa, vaan koska taustalla piilee sairaus, jonka oireet heijastuvat rahankäyttöön.

Apua on saatavilla

Suomalaista yhteiskuntaa kietoo tiukalle ajatusmaailma siitä, että aikuisen ihmisen tulisi aina pärjätä omillaan. Myös kotona opitut mallit voivat vaikuttaa siihen, että vaikka ihminen kuinka kamppailisi sekä taloudellisten ongelmien että mielenterveyshäiriöiden kanssa, apua ei tule ottaa vastaan, eikä sitä ainakaan missään nimessä saa pyytää keneltäkään muulta.

Raha-asioiden käsitteleminen terapeutin tai psykologin vastaanotolla nouseekin tärkeäksi kulmakiveksi. Rahaan liittyviä ajatuksia tulisi pyrkiä käsittelemään vastaanotolla niin avoimesti kuin vain pystyy, sillä aiheesta ei ole välttämättä mahdollista keskustella kenenkään muun kanssa siihen liittyvän häpeän tunteen takia.

Tärkeintä olisikin pyrkiä oivaltamaan, että ihminen ei ole epäonnistunut, jos ei pysty johonkin, koska sitä ei ole koskaan hänelle opetettu tai koska omat henkiset voimavarat eivät pysty sillä hetkellä asettamaan kyseistä asiaa prioriteetiksi.