Posted by Yksilön rahankäyttö voi mielenterveyshäiriöön sairastumisen myötä vaikeutua merkittävällä tavalla. Monesti rahankäytöstä ei käydä riittävän avointa julkista keskustelua mielenterveyshäiriöistä kärsivien ihmisten kanssa, mutta toisaalta kyseessä on myös teema, jota käsitellään, tai ainakin tulisi käsitellä, erittäin usein terapeutin tai psykologin vastaanotolla.
Mielenterveyshäiriöt vaikuttavat rahankäyttöön
Se, millä tavalla käytämme aikuisuudessa rahaa, riippuu monista eri tekijöistä – seuraamme vanhempiemme jättämää esimerkkiä, mutta asennettamme rahaan muokkaavat myös yhteiskunnalliset, sosiaaliset ja terveydelliset tekijät. Näin ollen myös mielenterveyshäiriöstä kärsiminen voi alkaa vaikuttamaan omaan rahankäyttöön.
Tällä hetkellä noin joka viides suomalainen kärsii jostakin mielenterveyshäiriöstä. Sen lisäksi, että mielenterveyshäiriön hoitaminen tuottaa kuluja, omista raha-asioista huolehtiminen voi jäädä pahasti huomiotta.
Esimerkiksi vakavien masennusjaksojen aikana ihmisen henkinen tila voi olla niin huono, että aivoilla ei yksinkertaisesti riitä kapasiteettia raha-asioiden läpikäymiseen.
Toinen merkittävä mielenterveyshäiriö, jonka on huomattu vaikuttavan yksilön rahankäyttöön, on kaksisuuntainen mielialahäiriö, jonka mania-jaksona oireet voivat ilmetä muun muassa täysin holtittomana ja ajattelemattomana rahan tuhlaamisena.
Kyseessä on vakavuudeltaan merkittävä tilanne, sillä ihminen ei jätä laskujaan maksamatta tai tuhlaa koko omaisuuttaan sen vuoksia, ettei osaisi käyttää rahaa, vaan koska taustalla piilee sairaus, jonka oireet heijastuvat rahankäyttöön.
Apua on saatavilla
Suomalaista yhteiskuntaa kietoo tiukalle ajatusmaailma siitä, että aikuisen ihmisen tulisi aina pärjätä omillaan. Myös kotona opitut mallit voivat vaikuttaa siihen, että vaikka ihminen kuinka kamppailisi sekä taloudellisten ongelmien että mielenterveyshäiriöiden kanssa, apua ei tule ottaa vastaan, eikä sitä ainakaan missään nimessä saa pyytää keneltäkään muulta.
Raha-asioiden käsitteleminen terapeutin tai psykologin vastaanotolla nouseekin tärkeäksi kulmakiveksi. Rahaan liittyviä ajatuksia tulisi pyrkiä käsittelemään vastaanotolla niin avoimesti kuin vain pystyy, sillä aiheesta ei ole välttämättä mahdollista keskustella kenenkään muun kanssa siihen liittyvän häpeän tunteen takia.
Tärkeintä olisikin pyrkiä oivaltamaan, että ihminen ei ole epäonnistunut, jos ei pysty johonkin, koska sitä ei ole koskaan hänelle opetettu tai koska omat henkiset voimavarat eivät pysty sillä hetkellä asettamaan kyseistä asiaa prioriteetiksi.